Blogi |28.1.2022
Petri Eskelisen teos Napatutkija Uudessa Lastensairaalaassa
Kuvanveistäjä Petri Eskelisen teos Napatutkija (2018) on yksi HUS:n Uuden lastensairaalan taideteoksista. Kuva: Erica Nyholm

Hanna Hannus muistuttaa blogikirjoituksessaan, että uudet hyvinvointialueet nousevat avainasemaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon tiloista päätettäessä. Siten ne ovat avainasemassa myös sairaaloiden, hoitolaitosten ja terveysasemien taidehankinnoissa. Mikä hyvinvointialue ehtii ensimmäisenä tehdä päätöksen prosenttiperiaatteesta?

Siellä, missä joutuu odottamaan pitkiä aikoja. Siellä, missä kaikki toivovat lempeää kohtaamista. Missä kohdataan vaikeita tilanteita ja käsitys omasta itsestä saattaa muuttua nopeastikin. Näihin paikkoihin taide kuuluu melkeinpä itsestään selvästi.

Suomalaisten tuki julkiselle taiteelle on vahvaa. Taiteen edistämiskeskuksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista aivan valtaosa (81 %) kokee, että sairaaloissa ja hoitolaitoksissa tulee olla mahdollisuus kokea taidetta ja kulttuuria (Taiteen edistämiskeskus / Kantar TNS 2021).

Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyy kunnilta hyvinvointialueille (Helsinkiä lukuun ottamatta) ensi vuoden alusta alkaen. Juuri aluevaaleissa valitut uudet aluevaltuutetut aloittavat työnsä jo kuukauden kuluttua, maaliskuun alussa. Aluevaltuustojen ensimmäinen tärkeä tehtävä on linjata hyvinvointialueen rakenteista.

Alusta alkaen on tärkeää pohtia, miten taidetta hankitaan hyvinvointialueella. Miten taide otetaan mukaan kiinteistöjen rakentamiseen ja korjaamiseen? Miten turvataan mahdollisuus nauttia taiteesta myös heille, jotka eivät voi poistua sairaalasta tai hoitolaitoksesta?

Tähän mennessä päätökset näistä ovat tehneet kunnat tai sairaanhoitopiirit. Nyt hyvinvointialueiden päättäjillä on mahdollisuus ja vastuu linjata mekanismit, joilla taide tuodaan ihmisten luo.

Kysymys kuuluukin: mikä hyvinvointialue ehtii ensimmäisenä tehdä päätöksen taiteen prosenttiperiaatteen noudattamisesta tai muista taiteen hankkimisen periaatteista?

Suomessa on lukuisia onnistuneita esimerkkejä kunnianhimoisista taideohjelmista sairaaloissa. Suuressa osassa näistä taide on integroitu mukaan jo rakennusvaiheessa. Vaikuttavia esimerkkejä löytyy ympäri maata: Turun T-sairaala, Uusi Lastensairaala, Espoon sairaala, Lasten ja naisten talo Porissa, Kuopion Kaarisairaalan suuri julkisivuteos…

Parhaillaan myös rakentuu monta uutta julkisen taiteen kokonaisuutta sote-tiloihin: esimerkiksi Vaasan keskussairaalan H-uudisrakennuksessa, Hämeenlinnan Assi-sairaalassa, Lapin keskussairaalassa, Oulun uudessa yliopistollisessa sairaalassaSatasairaalan psykiatrian rakennuksessa… (Linkit johtavat taideohjelmiin)

Taide osana ulkoista ympäristöä on tietysti vain yksi tapa tuoda taidetta sairaaloihin ja hoitolaitoksiin. Mahdollisuus kokea taide-esityksiä tai yhteisötaiteilijan palkkaaminen järjestämään taidetoimintaa ovat myös tapoja tuoda taidetta sinne, mistä taiteen äärelle ei ole helppo muuten päästä.

Jos hyvinvointialueet haluavat nimensä mukaisesti huolehtia hyvinvoinnista, kuuluvat siihen luonnollisesti myös hyvinvointia tukevat rakennukset, tilat ja kokemukset. Pidetään huolta siitä, että taidehankinnat otetaan alusta pitäen mukaan myös hyvinvointialueiden agendalle.

 

Hanna Hannus

Kirjoittaja työskentelee Suomen Taiteilijaseuran viestintäpäällikkönä