Valkeakosken kaupunki tilasi teoksen uuteen yhtenäiskouluun prosenttiperiaatteen mukaisena hankintana. Kuvanveistäjä Maija Kovarin teos Ilman paino julkistettiin Sorrilan uuden yhtenäiskoulun avautuessa syyslukukauteen.
Uutuuttaan hohtavan Valkeakosken Sorrilan yhtenäiskoulun katossa kimaltaa kaunolla kirjoitettuja sanoja, jotka laskeutuvat nauhamaisina lauseina. Hiljaa liikkuva teos muistuttaa sadetta, joka luo seinille lukemattomia heijastuksia kesäaamun valossa. Kyseessä on tamperelaisen kuvanveistäjän Maija Kovarin uusin teos Ilman paino. Kovari tunnetaan tekstiä ja kieltä käyttävistä veistoksistaan julkisissa tiloissa.
Teoksella on paikkaansa vahva side. Lauseet ovat otteita haastatteluista, joihin osallistui koulun oppilaiden vanhempia ja opettajia. Heitä kutsuttiin pohtimaan lasten ja nuorten kokemia paineita, sekä sitä, kuinka aikuisena tasapainoillaan itseen kohdistuvien odotusten ja omien toiveiden välillä.
“Keskusteluista kertyi lähes 150 sivua tekstiä, joista valitsin noin 180 lausetta teokseen”, kertoo Kovari. Veistoksessa on yhteensä lähes 2000 sanaa, jotka on yksitellen leikattu sävytetyistä akryylilevyistä.
Valkeakosken kaupunki tilasi teoksen uuteen yhtenäiskouluun prosenttiperiaatteen mukaisena hankintana. Teoksen nimi Ilman paino viittaa paitsi veistoksen keveyteen ja ilmavuuteen, myös tunnetilaan. Samalla se johdattelee kysymykseen: mitä ilma painaa?
“Ilman paino vaihtelee olosuhteiden mukaan. Sama pätee siihen, miltä oleminen lapsena ja aikuisena tuntuu ympäröivän maailman paineissa”, Kovari kuvaa.
Aihe on ajankohtainen ajassa, jossa nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvussa, ja menestyksen paineet ulottuvat koulusta harrastuksiin ja ulkonäköön. Aikuisten paineet heijastuvat myös lapsiin ja nuoriin.
“Säätiedotuksessa madaltuvat paineet tuovat sadetta. Teoksella on kesäsateen muoto, ja toivon sen luovan oppilaille ja henkilökunnalle alueen, jossa paineet hellittävät ja saa hengähtää.”