Blogi |23.2.2022
Arkkitehtitoimisto Heikkinen–Komosen suunnitteleman Hämeenlinnan maakunta-arkiston (2009) betonisia julkisivuja ja aulaa koristaa taiteilija Aimo Katajamäen grafiikkateos. Kuvaaja Aino Salmi / Archinfo
Arkkitehtitoimisto Heikkinen–Komosen suunnitteleman Hämeenlinnan maakunta-arkiston (2009) betonisia julkisivuja ja aulaa koristaa taiteilija Aimo Katajamäen grafiikkateos. Kuvaaja Aino Salmi / Archinfo


Suomen uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma julkaistiin tammikuussa 2022. Ohjelman parissa työskennelleet Eeva Astala ja Miina Jutila Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfosta kertovat, miten julkinen taide sisältyy ohjelmaan.

Vuonna 2035 rakennetun ympäristön yhteys sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ymmärretään nykyistä laajemmin. Julkinen taide on osa hyvinvoinnin ja terveyden kysymysten ratkaisua, yhdessä ilman ja veden laadun, lämpö-, ääni- ja valaistusolosuhteiden, viherympäristön läheisyyden, kulttuuriperinnön ja liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä tukevan ympäristön kanssa.

Tällaisen tavoitetilan maalaa valtioneuvoston hiljattain julkaisema Suomen uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Kohti kestävää arkkitehtuuria. Ensi vuosikymmenen puoliväliin kurkottava ohjelma korostaa arkkitehtuurin kykyä tukea hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä, ja se asettaa tavoitteet ja toimenpiteet, joilla rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista kestävyyttä kehitetään.

Miten tietoisuutta rakennetun ympäristön ja julkisen taiteen hyvinvointivaikutuksista sitten lisätään? Ohjelma esittää keinoiksi aihetta käsittelevän tiedon kokoamisen yhteen ja siitä viestimisen sekä suunnittelijoiden ja tilaajien kouluttamisen ymmärtämään entistä laajemmin näitä vaikutuksia. Tähän liittyvää toimenpidettä lähtee toteuttamaan monialainen joukko toimijoita rakentamisen, viherympäristön ja taiteen sektoreilta.

Ihmisten elinympäristöön sijoitettu julkinen taide synnyttää laatua. Ohjelman mukaan taiteen käyttöä osana laadukasta rakennettua ympäristöä tuetaan prosenttiperiaatteen malleilla ja kehittämällä julkisen taiteen prosesseja ja hankintoja entistä paremmiksi. Paikkojen identiteetin vahvistamisessa myös rakennus- ja taidealojen välisen yhteistyön syventäminen on tärkeää. Tähän toimenpiteeseen ovat tarttuneet Taiteen edistämiskeskus ja Rakennustietosäätiö yhdessä useiden muiden toimijoiden kanssa.

Uusi ohjelma painottaa kestävyyttä

Suomen edellinen ja ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (”apoli”) julkaistiin vuonna 1998, ja se toimi esikuvana useiden muiden maiden ohjelmille. Nyt julkaistu uusi ohjelma keskittyy rakennetun ympäristön ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Sillä on yhtymäkohtia ajankohtaisiin kansainvälisiin hankkeisiin ja aloitteisiin, kuten Davosin julistukseen, johon Suomi liittyi syksyllä 2021, sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma painottaa kasvatuksen, koulutuksen, tiedon ja viestinnän merkitystä elinympäristön kestävyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Yksi ohjelman tavoitteista on vahvistaa rakennettuun ympäristöön vaikuttavien yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä.

Ohjelman valmistelusta vastasi opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä, jonka sihteeristönä toimi Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo. Myös työ- ja elinkeinoministeriö on ollut tiiviisti mukana työssä. Ohjelma sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.
 

Eeva Astala ja Miina Jutila

Eeva Astala toimii yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijana ja Miina Jutila viestintäpäällikkönä Archinfossa.