Uutiset |24.10.2022
Rakennustyömaan suojavarusteisiin pukeutunut taidesuunnittelija Tarja Kekäläinen katselee Anna Sofia Vuorisen suunnittelemaa graafista kerrosilmettä, jossa kukkia ja eläinhahmo
Taide on kiinteä osa Oulun uuden yliopistollisen sairaalan viihtyisyyttä ja opastusta. Kuvassa taidesuunnittelija Tarja Kekäläinen ja Anna Sofia Vuorisen suunnittelema graafinen kerrosilme. Kuva Mika Vallineva / OYS viestintä

Oulun uudessa yliopistosairaalassa taiteen toivotaan tukevan kaikkien tilojen käyttäjien hyvinvointia. Sairaalakiinteistöissä oleva julkinen taide on nyt erityisen ajankohtaista, sillä vuodenvaihteessa voimaan tuleva sote-uudistus muuttaa myös kiinteistöjen ja niissä olevan omaisuuden omistussuhteita.

Oulussa Kontinkankaan kaupunginosassa rakennetaan parhaillaan uutta yliopistollista sairaalaa, joka tulee korvaamaan lähes 50 vuotta vanhan, jo käyttöikänsä päähän tulleen rakennuskokonaisuuden. Kyseessä on mittava rakentamis- ja uudistamishanke, jossa Oulun yliopistollisen sairaalan toiminta ja tilat uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden erikoissairaanhoidon haasteisiin. Tilojen rakentamisessa ja toimintojen uudistamisessa hyödynnetään monipuolisesti taidetta ja kulttuuria. Taidehankinnat tehdään prosenttiperiaatetta noudattaen.

– Prosenttitaide on kustannustehokas tapa hankkia taidetta sairaalaympäristöön, sillä taide voi olla myös osana rakenteita, kertoo sairaalan rakentamista varten perustetun OYS 2030 -hankkeen taidesuunnittelija Tarja Kekäläinen.

Hän on työskennellyt OYS 2030 -hankkeessa kolme vuotta. Aluksi hankkeessa työskenteli kaksi puolipäiväistä taidesuunnittelijaa Taiken myöntämän rahoituksen turvin. Nykyisin Kekäläinen vastaa taidesuunnittelusta yksin. Hänellä on noin kahdenkymmen vuoden työkokemus julkisen taiteen ja prosenttitaiteen parissa työskentelystä Oulun taidemuseossa.

– Teen edelleen työtä taiteen ja kulttuurin hyväksi, mutta organisaatio ja tehtävät ovat erilaisia.
 

Oulussa julkisella taiteella ja kulttuurilla on moninainen tehtävä sairaalaympäristössä

Kulttuurin ja taiteen vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen on tutkittu jo vuosien ajan. Maailman terveysjärjestö WHOn raportin What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review (2019) mukaan taiteen avulla voidaan hoitaa, hallita ja ehkäistä muun muassa neurologisia häiriöitä ja sairauksia, kuten autismia ja Parkinsonin tautia. Yli 900 tutkimusjulkaisua kattava raportti on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Suomessa neurologi Markku T. Hyyppä on tutkinut sosiaalisen pääoman eli yhteisöllisyyden ja sosiaalisten verkostojen merkitystä kansanterveydelle.

Oulun uudessa yliopistollisessa sairaalassa taiteen toivotaan tukevan kaikkien tiloja käyttäjien hyvinvointia, lisäävän tilojen viihtyisyyttä ja tekevän sairaalamiljööstä helpommin lähestyttävän.

– OYSsissa ajatellaan, että julkisella taiteella ja kulttuurilla on moninainen tehtävä sairaalaympäristössä. Uskomme, että niillä on merkitystä niin potilaille, hoitohenkilökunnalle, tutkijoille kuin opiskelijoillekin.

Kekäläinen kertoo, että taide voi toimia hoitojen tukena esimerkiksi rentouttaen potilaita, jolloin henkilöstön on helpompi työskennellä heidän kanssaan. Taide voi myös aktivoida potilasta liikkumaan paikasta toiseen ja auttaa häntä tunteiden säätelyssä.

– Taide myös lisää työyhteisön veto- ja pitovoimaa, sillä viihtyisät ja toimivat tilat lisäävät työhyvinvointia, jota ei voi koskaan olla liikaa.
 

Jokaisella kerroksella on oma graafinen ilmeensä

Uuden sairaalan rakentaminen aloitettiin vuonna 2019, ja sen on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä. Koska kyseessä on massiivinen kokonaisuus, rakentaminen toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuvat rakennukset A ja B, joihin sijoittuvat niin sanottu kuuma sairaala, eli toiminnot, joiden tulee toimia tehokkaasti vuorokauden ympäri. Näihin kuuluvat muun muassa leikkaus, päivystys ja ensiapu.

– Molemmat rakennukset ovat kymmenkerroksisia, ja jokaisen kerrospinta-ala on suuri. Käytämme taidetta myös opastukseen ja kulun ohjaamiseen. Jokaiselle kerrokselle on suunniteltu oma graafinen ilmeensä, johon liittyy tunnuseläin ja -kasvi. Niiden avulla kerrokset on helppo erottaa toisistaan.

Kerrosilmeet ovat graafisten suunnittelijoiden Anna Sofia Vuorisen ja Elina Warstan sekä tekstiilitaiteilija Maija Louekarin käsialaa. Tunnuseläimet ja kasvit liittyvät pohjoiseen luontoon, ja ne pohjautuvat vuonna 2019 toteutettuun Oulu Health -kyselyyn, jossa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin asiakkaat, henkilökunta ja sotetoimijat saivat esittää omia toiveitaan. Vuonna 2021 aiheita jatkojalostettiin.

– Ihmiset antoivat paljon vinkkejä ihan yksittäisten eläinten tarkkuudella. Joku saattoi toivoa saukkoa, toinen ilvestä. Taidesuunnittelun avulla konseptoitiin se, miten eläin- ja kasvihahmot kannattaa toteuttaa kussakin kerroksessa.

Graafiset ilmeet toteutetaan seiniin erityisteippauksin, joita on helppo huoltaa.

– Olemme pyrkineet siihen, että mukana on eri alojen asiantuntijaryhmiä mukaan lukien puhtaanapitohenkilöstö. Pandemian aikana taideteosten puhdistettavuuden merkitys on korostunut.

Lastensairaalan tiloissa seikkailee sympaattinen Kuura-kettu, joka toteutettiin yhteistyössä lastensairaalan potilaiden kanssa. Ideakilpailussa lapsipotilaat valitsivat lempihahmokseen 7-vuotiaan Emmi Kasilan piirtämän kettuhahmon, jonka Elina Warsta viimeisteli.

 

Leikkaussalien taide edustaa sairaalataiteen uusinta genreä

Kuvataiteilija Anni Kinnunen on toteuttanut luontoaiheisia valokuvateoksia uuden sairaalan A- ja B-rakennuksen kolmansien kerroksien leikkaussaleihin. Tummalle taustalle kuvatut, vanhoista koulutauluista innoituksensa saaneet valokuvateokset on integroitu osaksi leikkaussalien seiniä. Leikkaussalien seinät koostuvat metallikaseteista, joita kutsutaan puhdas tila -elementeiksi. Niissä leikkaussaleissa, joihin taidetta on tuotu, yksi metallikasetti on korvattu lasipintaisella kasetilla. Taidevalokuvat on sijoitettu lasin alle, ja ne ovat yhtä hyvin desinfioitavissa kuin leikkaussalin muutkin pinnat.
 

Taideteos, jossa mustalla pohjalla violetti orgaaninen hahmo, joka muistuttaa kukkaa tai solua
Taidetta voi olla myös leikkaussaleissa. Taiteilija Anni Kinnusen teokset sijoittuvat uuden sairaalan A- ja B-rakennusten leikkaussaleihin. Kuva Anni Kinnunen, Hydrangea (2020).

 

– Taidetta ei ole yleensä totuttu näkemään leikkaussaleissa. Anni Kinnunen on aiemminkin suunnitellut taidetta sairaalamiljööseen, mutta sijoituspaikka on tällä kertaa poikkeuksellinen. Kyseessä on jotain aivan uutta Suomessa, sairaalataiteen uusi genre, Kekäläinen kertoo innoissaan.

Leikkaussaleihin sijoitettavan taiteen toivotaan voimauttavan leikkauspotilaita:

– Monesti potilaat tulevat leikkaussaliin niin, että he ovat hereillä, ja tilanne jännittää. Sillä hetkellä huomion kiinnittyminen kuva-aiheeseen voi helpottaa oloa.

Kekäläisen mukaan nykytaiteilijat arvostavat mahdollisuutta päästä tekemään taidetta sairaalamiljööseen:

– Tähän hankkeeseen osallistuvilta taiteilijoilta olen saanut sellaisia kommentteja, että sairaala on juuri se ympäristö, johon taidetta tarvitaan. Lämmön ja inhimillisyyden tuominen sairaalatiloihin on heidän mielestään tärkeää. Tavoitteena on tuoda sairaalamiljööseen hyvää nykytaidetta konteksti ja sijoituspaikka, kuten potilasturvallisuus ja tilojen toiminnallisuus, huomioon ottaen.
 

Hyvinvointialueet aloittavat vuodenvaihteessa

Sairaalakiinteistöt siirtyvät vuodenvaihteessa 2022 sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueiden omistukseen. Kun Oulun uusi yliopistosairaala valmistuu vuoteen 2030 mennessä, se kuuluu osaksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta. Kiinteistöjen ja muun kiinteän omaisuuden mukana siirtyvät myös sairaanhoitopiirien taidekokoelmat, ellei toisin sovita.

Kuntaliitto tarjoaa asiantuntija-apua eli niin sanottua sote-muutostukea omaisuusjärjestelyitä koskevissa kysymyksissä.

Toistaiseksi olemme saaneet vain yksittäisiä kysymyksiä taideteosten ja -kokoelmien siirtoa koskien, Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio kertoo.

 

Teksti: Minnamaria Koskela